Urheiluseurat potentiaalisia nuorten työllistäjiä

29.10.2014


Keski-Suomen Liikunnan toteuttaman ”Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä” -esiselvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen alueella toimivien liikuntaseurojen halukkuutta ja potentiaalia työllistää alle 30-vuotiaita nuoria sekä selvittää, millaista osaamista seuratoimijat tarvitsevat lisää työllistääkseen nuoria erilaisilla toimintamalleilla.

Selvitys kesti kahdeksan kuukautta (helmikuu-syyskuu 2014), jonka aikana kartoitettiin sekä kyselyllä että haastatteluilla seurojen kyky ja halukkuus ottaa nuoria mukaan toimintaan nuorisotakuun mukaisesti erilaisiin tehtäviin. Samalla selvitettiin ongelmakohtia, jotka estävät tai vaikeuttavat nuorten työllistämistä seuroihin.

Webropol-kyselyyn vastanneista seuroista (n=35) hieman yli puolet ja haastatelluista seuroista (n= 15) jokainen työllisti jollain muotoa alle 30-vuotiaita nuoria. Työtehtävät ovat enimmäkseen palkkioperusteisia tehtäviä, kuten ohjaus ja valmennus. Kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti nuoria työllistyi kyselyyn vastanneista seuroista vain hieman alle neljäsosaan. Haastatelluista seuroista nuoria työllistyi kokoaikaisesti noin puoleen ja osa-aikaisesti alle puoleen seuroista. Nuoria kokoaikaisesti työllistäneet seurat työllistivät yleensä yhden nuoren.
Eniten nuoria liikuntaseuroissa tarvittaisiin ohjaaja- ja valmentajatehtäviin. Myös tapahtumien järjestämiseen ja erilaisiin markkinointitehtäviin, sekä tiedotus- ja viestintätehtäviin kaivattiin tekijöitä useassa seurassa. Järjestettäviä tapahtumia olivat mm. leirit, festarit, seuran pikkujoulut jne. Markkinointitehtävistä esiin nousivat mm. markkinointimateriaalin suunnittelu ja toteuttaminen (esim. esitteet ja hinnastot). Tiedotus- ja viestintätehtävistä esimerkkeinä mainittiin mm. sosiaalisen median hyödyntäminen, nettisivujen päivittäminen/kehittäminen, sekä viestintä- ja digisuunnitelmien tekeminen.
Iso osa Webropol-kyselyyn vastanneista seuroista oli halukkaita työllistämään jatkossa lisää nuoria ja halukkaita ottamaan työharjoittelijoita oppilaitoksista. Haastatelluista seuratoimijoista jokainen ilmoitti olevansa halukas työllistämään jatkossa lisää nuoria ja suhtautui positiivisesti myös harjoittelijoiden osaamisen hyödyntämiseen.
Webropol-kyselyyn vastanneista  17 ja haastatelluista 12 oli sitä mieltä, että heidän tietonsa ja/tai osaamisensa nuorten työllistämiseen liittyen ovat ainakin joltain osin puutteellisia. Kysymykseen seurojen halusta saada lisätietoa ja osaamista nuorten työllistämisestä puolet halusi lisätietoa ja osaamista asiaan liittyen. Haastatelluista toiminnanjohtajista lähes kaikki ilmoittivat haluavansa lisätietoa ja -osaamista nuorten työllistämisestä.
Haastatteluissa nousi useasti esille tarve entistä selkeämmän, nuorten työllistämistä helpottavan ajankohtaisen tiedon kokoamiseen ja sen hyödyntämiseen käytännössä. Useilla seuroilla erilaisten tukimuotojen, kuten Sanssi-kortin tai oppisopimuksen hyödyntäminen nuorten työllistämisessä oli vielä epäselvää. Askarruttavia asioita olivat mm. tuen hakeminen, seuralle aiheutuvat kustannukset ja lakisääteiset työsopimukseen liittyvät asiat. Osaamistarpeet liittyivät usein työnantajana toimimiseen, erilaisten tukimuotojen hallitsemiseen sekä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen työllistäjänä ja työnantajana.
Niissä seuroissa, joissa oli jo palkattua henkilökuntaa (esimerkiksi toiminnanjohtaja), kokivat omaavansa jonkin verran osaamista. Toisaalta lisäkoulutusta toivottiin myös seuran hallituksen luottamushenkilöille, jotka varsinaisesti vastaavat seuran toiminnan kehittämisestä, ja toimivat esimiehenä toiminnanjohtajalle. Yhdistyksen puheenjohtaja ei välttämättä ymmärrä olevansa esimiesasemassa suhteessa palkattuun työntekijään. Uutta henkilöä palkattaessa olisi tärkeää sopia, kuka vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä ja kuka on hänen esimiehensä.
Esiselvityshankkeen loppuraportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoa: Petri Lehtoranta, petri.lehtoranta(at)kesli.fi