Seurabarometri

Syyskuussa 2025 lähes tuhat liikunta- ja urheiluseuraa pysähtyi arvioimaan omaa toimintaansa liikunnan aluejärjestöjen jäsenseuroille suunnatussa kartoituksessa. Ensimmäistä kertaa toteutetussa kartoituksessa tarkasteltiin seuratoiminnan arkea ja ilmiöitä seurojen omasta näkökulmasta. Suomen liikunnan aluejärjestöjen toteuttama Seurabarometri tarjoaa yhden kattavimmista seurojen omaan arvioon perustuvista aineistoista, joita suomalaisesta seuratoiminnasta on koskaan koottu.

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Alueellisen seuratoiminnan tila / Keski-Suomi

- vastaajamäärä: 94 seuraa
- vastausprosenttiosuus Keski-Suomen Liikunnan jäsenseuroista: 61 %
- vastausten keräysaika: 8.9.–30.9.2025

Kyselyyn sai vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten. Osa seuroista käsitteli kyselyn yhteisesti hallituksessaan.

Kartoitus sisälsi 22 kohtaa hallinnosta, taloudesta, viestinnästä, olosuhteista ja vastuullisuudesta.

Keskeiset nostot Keski-Suomesta

1. Vastuullisuus ja turvallisuus ovat valtakuntaa vahvemmalla tasolla, erityisesti tasa-arvossa ja turvallisuudessa
Alueen seurat arvioivat toimintansa tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi sekä seurassa toimimisen turvalliseksi verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon, varsinkin isommissa seuroissa. Tämä korostuu myös avoimissa vastauksissa.

2. Jäsenmäärän ja osallistujien väheneminen erityisesti pienissä seuroissa
Alueella jäsenmäärä on noussut vähemmän verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon, erityisesti pienissä seuroissa. Varsinkin seurojen ikärakenteen muutoksista ollaan huolestuneita. Alueen kehitys on hieman negatiivisempaa kuin monilla muilla alueilla.

3. Kriittinen kehityskohde: Vapaaehtoisten ja ohjaajien puute sekä viestinnän suunnitelmallisuuden puuttuminen
Vapaaehtoisten määrä on matala ja valmentajien/ohjaajien polut puuttuvat monilta seuroilta. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat puuttuvat suurimmalta osalta seuroja. Avoimissa vastauksissa kaivataan näihin kehitystä ja tukea.