Liikettä työpäivään ja arkeen

Liikunta tuo hyvinvointia!

Ihminen on luotu liikkumaan ja tarvitsee liikuntaa voidakseen hyvin siinä missä ravintoa ja lepoakin. Lapsella liikunnan tarve on luontainen, lapsi tarvitsee liikuntaa kehittyäkseen normaalisti ja kasvaakseen. Mutta mihin ihmisen luontainen liikkuminen joskus häviää iän myötä? Nykyisin arkielämä on tehty meille niin helpoksi, että liikkumaan on usein lähdettävä erikseen ja tarkoituksella. Arkielämässä esimerkiksi lihasvoimin liikkuminen paikasta toiseen  on oiva tapa ”tissutella” liikuntaa päivän mittaan, huomaamatta ja vahingossa. Kävellessä tai pyöräillessä sydän ja keuhkot saavat harjoitusta, aineenvaihdunta vilkastuu ja luusto vahvistuu.

Liikkumaan lähtemistä harvoin katuu, vaikka lähteminen voi tuntua hankalalle. Hyvä mieli omasta tekemisestä, punaisista poskista ja kenties hyvistä yöunista palkitsee. Oman motivaation löytäminen omista lähtökohdista ruokkii tekemistä ja kannustaa liikkumaan joka päivä, omalla tavallasi vaikka muutaman minuutin pätkissä.

Työikäisten liikuntasuosituksena suositellaan taukoja paikallaanoloon aina kun voit tai n. 20-30 min. välein ja kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein. Jo parin minuutin jaloittelu työpisteeltä vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Reipasta liikkumista (esim. uinti, sauvakävely, tanssi) suositellaan 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikuntaa (sykettä nostavaa, hengästyttävää esim. juoksu, hiihto, pyöräily) 1 t 15 min. viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa liikuntaa suositellaan pari kertaa viikossa.

Etätyö on yleistynyt viime vuosina. Se on voinut saada työnantajat miettimään, kuinka motivoida ihmisiä liikkumaan ja tauottamaan työtä sopivasti erityisesti kotitoimistoilla. Etätyössä liikkumisen edistäminen vaatii luovia ratkaisuja: Esimerkiksi virtuaaliset taukoliikuntahetket eli lyhyet, ohjatut taukojumpat videoyhteyden kautta, liikuntasovellukset ja haasteet, kalenterimerkinnät liikunnalle eli muistutukset ja liikunnalle varatut ajat kalenterissa ovat hyviä muistuttajia.

Työpaikan johdon esimerkki on ratkaiseva, niin etä- kuin lähityössä. Kun esihenkilöt itse osallistuvat liikuntatuokioihin ja kannustavat taukoliikuntaan, se normalisoi liikkumisen osaksi työpäivää – liikkuminen on sallittua ja suositeltavaa! Voidaan esimerkiksi sisällyttää taukoliikuntatuokioita tiimipalavereihin, tarjotaan mahdollisuus osallistua työajalla järjestettyihin liikuntatapahtumiiin tai korostetaan viestinnässä, että tauot ja liikkuminen ovat osa tehokasta työpäivää.

Liikunnan yksi tärkeä ja motivoiva puoli on sosiaalisuus. Liikuntahetket voivat olla tapa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tiimihenkeä. Esimerkiksi kävelykokoukset, liikuntakerhot, kuvien ja kokemusten jakaminen liikuntahetkistä tuovat ihmisiä yhteen liikunnan avulla.

Työnantaja voi tarjota konkreettisia resursseja ja kannustimia. Niitä voivat olla vaikkapa erilaiset liikuntaedut, ergonomiset ratkaisut työtiloissa ja liikuntatilamahdollisuudet, palkinnot tai tunnustukset aktiivisuudesta.

Kaikki eivät innostu samoista liikuntamuodoista. Työnantajan on tärkeää tarjota vaihtoehtoja ja kuunnella työntekijöiden toiveita.

Liikunnan vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen voidaan mitata monin eri tavoin – sekä subjektiivisesti että objektiivisesti.

Yleisempiä mittareita ja menetelmiä ovat hyvinvointikyselyt ja itsearvioinnit:

-     Työhyvinvointikyselyt, fiilismittarit, liikuntapäiväkirjat

-          Fyysiset mittarit (askelmittarit ja aktiivisuusrannekkeet), sykemittarit, kehonkoostumusmittaukset

-          Työsuoritukseen liittyvät mittarit: sairauspoissaolot, työtehon mittarit, keskittymiskyky ja vireystila

-          Osallistumisaktiivisuus

-          Palautteet ja kokemukset: avoimet palautteet ja keskustelut

Suomalaiset ovat luontokansaa. Luonnossa liikkumisella on meille merkitystä niin kansantaloudellisesti kuin kansanterveydellisesti. Viime keväänä lanseerattu keskisuomalaislähtöinen Luontosuositus 3-30-300 suosittelee liikkeelle luontoon lähtemistä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tavoitteena on viikkotasolla 300 minuuttia eli viisi tuntia. Varsin kohtuullinen ja realistinen tavoite!
Täältä voit tutustua asiaan tarkemmin: https://www.meijanpolku.fi/luontosuositus/

Meijän Polun sivuilta löytyy myös nyt syksyllä ajankohtainen Reitistöviikko, joka kannustaa tutustumaan lähiseudun retkeilymahdollisuuksiin: https://www.meijanpolku.fi/reitistoviikko/

Perinteinen Finlandia Marathon -tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 5.-6.9.2025 kauniilla ja tasaisella Rantaraitilla. Matkoja löytyy Finlandia Vitosesta Finlandia viestiin.
Täältä lisää tietoa: https://finlandiamarathon.fi/

Liikkumaan lähteminen on lopulta jokaisen oma henkilökohtainen päätös, mutta työnantajan ja työyhteisön hyvällä tuella siitä voi tulla helpompaa ja kaikki hyötyvät!

Liikunnallista ja aurinkoista syksyä!

Tutustu lisää: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/

Juttu on julkaistu ELY-keskuksen Työelämän kehittäminen -lehdessä elokuussa 2025.  

Mira Autio
Liikunnallisen elämäntavan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry
p. +358 400 431208
mira.autio@kesli.fi