Näkökulma: Järjestöjen tuki pohjautunut omaan varainhankintaan

Tänä päivänä käydään keskustelua siitä, pitäisikö järjestöjen tukiin tehdä lisäleikkauksia. Perusteluna mainitaan, että järjestöt ovat aina toimineet veronmaksajien rahoilla ja julkisen tuen varassa. On hyvä kuitenkin perehtyä tarkemmin historiaan, jotta käsitys järjestöjen avustamisesta tulee oikein ymmärretyksi.

Varat järjestöjen tukemiseen tulivat aina viime vuosiin saakka niiden yhdessä perustaman varainhankintaorganisaation Veikkauksen (aluksi Oy Tippaustoimisto Ab) tuotoista.

Vuonna 1940 järjestettiin neuvottelutilaisuus urheilujärjestöjen kesken veikkaustoiminnan aloittamiseksi. Neuvotteluihin osallistuivat TUL, Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto. Järjestöt allekirjoittivat 17. heinäkuuta uuden veikkausyhtiö Oy Tippaustoimisto Ab:n yhtiösopimuksen. Vuonna 1941 yrityksen nimeksi muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab. Ensimmäisenä pelinä 1940 syyskuussa alkoi Vakioveikkaus.

Urheilu ja Veikkaus olivat vahvasti toisiinsa sitoutuneita jo 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin Suomessa rakennettiin runsaasti uusia urheilupaikkoja veikkausvoittovaroilla rahoitettuna. Veikkauksen voitot Suomessa kanavoitiin myös urheilun ja liikunnan edistämiseen, taiteeseen, kulttuuriin, nuorisotyöhön, tieteeseen, tutkimukseen ja hevosurheilun tukemiseen. Vuonna 1970 valtio osti Oy Tippaustoimisto Ab:n osakkeet järjestöiltä ja yhtiön nimi muutettiin Oy Veikkaus Ab:ksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Veikkauksen tuotosta varoja suomalaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Lain mukaan veikkausvoittovaroista taiteen edistäminen sai 38,5 %, urheilu ja liikuntakasvatus 25 %, tieteen edistäminen 17,5 % ja nuorisotyön edistäminen 9 %. Aluksi veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken.

Vuonna 1953 veikkausvaroja jakamaan tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö. Vuonna 2017 Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Fintoto yhdistyivät Valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä. Uuden yhtiön nimeksi valikoitui Veikkaus Oy.

Rahapelituotoilla rahoitettujen yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2024 alusta alkaen. Veikkaus Oy:n tuotto otettiin valtion talousarvioon ilman entisiä arpajaislaissa säädettyjä käyttökohteita.

Veikkaus Oy:n tuotto käytetään yleiskatteellisena, ilman määriteltyjä käyttökohteita, valtion talousarvion mukaisiin menoihin. Säännökset Veikkaus Oy:n tuoton käyttötarkoituksesta, tuoton ottamisesta talousarvioon ja tilittämisestä on muutettu uutta rahoitusmallia vastaaviksi.

Tänä vuonna päätetään uudesta rahapelijärjestelmästä. Käytännössä se tarkoittaa Veikkauksen monopolin purkamista internetin rahapeleissä ja vedonlyönnissä sekä kansainvälisten peliyhtiöiden tuloa Suomen markkinoille. Suomi myöntää jatkossa lisenssejä toimijoille, jotka saisivat mainostaa pelejään Suomessa.

Veikkauksen yksinoikeus vedonlyöntiin ja nettirahapelaamiseen päättyy vuoden 2026 lopulla, kun hallitus avaa nämä rahapelit kilpailulle. Veikkaukselle jäisi monopoliasema lottotyyppisiin arvontapeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Uuden rahoitusmallin toivotaan selkeyttävän rahapelijärjestelmää sekä vahvistavan rahapelihaittojen torjuntaa. Saa nähdä.

Järjestöavustukset ovat siis viime vuosiin saakka jaettu pääosin järjestöjen yhdessä kehittämän varainkeruujärjestelmän (Veikkaus) ansiosta, ei siis veronmaksajien pussista tai julkisen sektorin tukemana, kuten edelleenkin kuullaan puhuttavan. Tänäkin aikana esim. liikunnan aluejärjestöjen veikkausvoittovaroista jaetun valtionavustuksen osuus on ollut vain keskimäärin 30%. Omarahoitus on siis aina ollut merkittävää.

Nyt maailma on kuitenkin muuttunut, ja järjestöjen avustukset tulevat valtion yleisestä budjetista ilman valmiiksi määriteltyjä käyttökohteita. Silti olen varma, että myös tulevaisuudessa terveyden edistämistä toteuttavilla järjestöillä on paikka julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla tuottaa hyvinvointipalveluja, ja ne ovat tukensa ansainneet.

Uusi laki tuo varmasti uudenlaista haastetta järjestöjen varainhankintaan, mutta toisaalta se kannustaa myös kehittämään palveluja kustannustehokkaiksi ja kysyntää vastaaviksi. Itse uskon, että järjestöillä on edelleen osaamista miettiä uusia tapoja toimia ja kehittää uusia palveluja myös omarahoituksen kasvattamiseksi. Olihan Tippaustoimistokin oman aikansa huima innovaatio!

Petri Lehtoranta
aluejohtaja