Seurakehittäjän kesätervehdys

Millainen on hyvä urheiluseura?

Näin juhannuksen kynnyksellä haluan perinteisesti kirjoittaa pienen tekstin urheiluseuratoiminnasta kaikille seuratoimijoille ja muille liikunnan edistämistyötä tekeville. Pyörittelin aihetta mielessäni ja päädyin yllä näkyvään otsikkoon, jälleen kerran.  Näitä nettisivuja päivittäessäni löysin Historian havinaa- sivun jonne oli taltioitu Keski-Suomen Liikunnan vanhoja julkaisuja. Nuorena ja tuoreena seurakehittäjänä, vuonna 2003, olin kirjoittanut KesLi-infoon pääkirjoituksen joka sai minut tänään, ei niin nuorena ja tuoreena seurakehittäjänä, pohtimaan samaa aihetta. Paljon on urheiluseuroissa toimittu näiden vuosien aikana ja ilokseni voin todeta, että Suomeen on syntynyt Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöllä Tähtiseura-ohjelma. Urheiluseura ry on ihmisten yhteenliittymä ja sen hyvyyttä voidaan arvioida monellakin eri mittarilla. Uskon että kehittyvässä organisaatiossa toimijat osaavat jo itse asettaa toimintansa laadun mittarit. Tähtiseuraohjelmaan hakeutuneet seurat ovat löytäneet järjestelmästä sopivia laatukriteereitä kehitystyönsä avuksi. Päätin, että kehtaan julkaista vanhan kirjoitukseni uudestaan. Kirjoitus sai minut peilaamaan mennyttä nykyisyyteen. Se herätti pohtimaan yleishyödyllisen urheiluseuran merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Urheiluseura ry on yhteisö jossa opitaan ja vaalitaan demokratiaa. 

Hyvää juhannusta kaikille     

Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunnan seurakehittäjä

Millainen on hyvä urheiluseura?

Jokainen meistä varmaan muistaa joskus arvioineensa urheiluseuran toimintaa. Kuntien ja kaupunkien edustajat arvioivat joka vuosi urheiluseurojen toimintaa jakaessaan avustuksia. Urheilevien lasten vanhemmat arvioivat seurojen toimintaa. Lajiliitot arvioivat seurojen toimivuutta jakaessaan Nuoren Suomen kanssa seuroille Sinettiarvoja. Media arvioi seuroja. Seurat ovat siis jatkuvasti arvioinnin ja joskus kovankin kritiikin kohteena, mutta onko kukaan koskaan kirjannut ylös sitä, millainen on hyvä urheiluseura? Voidaanko edes ajatella, että voisi löytyä yhteisiä kriteereitä sille, millainen on hyvä suomalainen urheiluseura? Ohjattu liikunta- ja urheilutoiminta rakentuu Suomessa vahvasti urheiluseurojen ja vapaaehtoisten toimijoiden varaan. Urheiluseura (tai mikä tahansa muukin yhdistys) perustetaan palvelemaan tiettyä tarvetta tai vaikuttamaan johonkin epäkohtaan yhteiskunnassa. Erilaisten yhdistysmuotoisten urheiluseurojen jäseniä yhdistää halu liikkua ja liikuttaa. Voisiko urheiluseuraa lähteä arvioimaan tämän yhteisen toiminta-ajatuksen pohjalta? Seuroja jaotellaan usein kilpaurheiluseuroiksi ja harrasteliikuntaseuroiksi. Itse olen kuullut arvostelua kilpailupainotteisia seuroja kohtaan siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua seuran toimintaan. Seuroilta toivottaisiin myös ohjattua harrasteliikuntaa, sillä valitettavan usein jäsenen ”harrastusputki” katkeaa, mikä myös tarkoittaa sitä, että seura menettää yhden mahdollisen toimijan. Vastaavasti olen ollut tekemisissä harrasteliikuntaseurojen kanssa, joissa toivottaisiin panostusta myös kilpaurheiluun. Yrityksissä toimintaa tehostetaan usein tekemällä selkeitä valintoja. Painopisteet ohjaavat toimintaa. Jos urheiluseura haluaa tehostaa toimintaansa valitsemalla tietyn painopisteen toiminnalleen, voi seuran toiminta kehittyä voimakkaasti valitulla osa-alueella. Ratkaisu voi myös aiheuttaa tyytymättömyyttä niissä jäsenissä, jotka kokevat jäävänsä uudistusten ulkopuolelle. Onko tällaisen valinnan tehnyt urheiluseura hyvä urheiluseura; toiminta on tehokkaampaa kuin koskaan aiemmin, mutta samalla osa jäsenistöä on tyytymätöntä? Voiko tai pitääkö kaikkia jäseniä miellyttää? Viime aikoina on tapahtunut seurojen pirstaloitumista; on syntynyt junioriseuroja, yhden lajin erikoisseuroja ja jopa yhden joukkueen seuroja. Yleensä uuden seuran syntyminen on seurausta tyytymättömyydestä vanhaan. Pirstaloitumisen syynä on valitettavan usein raha ja valta. Mitä hyötyä tai haittaa on seurojen jakautumisesta pienemmiksi yksiköiksi? Minkä kokoinen on ihanneseura?

Seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvä, että seurassa on toimintaa kaikenikäisille. Luultavasti seura on onnistunut toiminnassaan, jos yhdistyksen jäsen löytää itselleen mielekästä tekemistä seurassa koko loppuelämäkseen.

Seuraan on varmasti helppo sitoutua, jos toiminta pohjautuu jäsenen itsensäkin hyväksymiin arvoihin ja toiminta-ajatukseen. Seuran on luultavasti myös helpompi toimia, jos se sitoutuu voimakkaasti omaan paikkakuntaansa ja verkostoituu kunnan ja muiden urheiluseurojen kanssa. Paikallisuus lisää ihmisten kiinnostusta seuraa kohtaan. Ehkä yksi kiistattomimmista hyvän seuran merkeistä on se, että seura huolehtii lakisääteisistä velvoitteistaan ja noudattaa toiminnassaan Suomen lainsäädäntöä. Hyvä seura noudattaa myös seuran omia sääntöjä. Näissäkin asioissa meillä seuraihmisillä on varmasti vielä parannettavaa. Nämä asiat ovat mielessäni pyörineet tulevia Keski-Suomen Liikunnan koulutuksia suunnitellessani. Toivoisin, että te lukijat kommentoisitte tätä juttua ja jos teiltä löytyy ”huippuseurakriteereitä” omista tiedostoistanne, ottaisin niitä mielelläni vastaan osoitteeseen: laura.luopajarvi@keski-suomenliikunta.fi

Liikunnallista talvea toivotellen Laura Luopajärvi

Kirjoitus on julkaistu tammikuussa vuonna 2003