Keski-Suomen Liikunta ry 30 vuotta - lyhyt historiikki

Keski-Suomen Liikunta ry 30 vuotta

Keski-Suomen Liikunta ry, KesLi, syntyi urheilun järjestörakennemuutoksen yhteydessä vuonna 1993, jolloin perustettiin myös silloinen Suomen Liikunta ja Urheilu SLU valtakunnallisena liikunnan ja urheilun yhteistyö- ja palveluorganisaationa. Keski-Suomen Liikunta ry:n perustamiskokous pidettiin sanomalehti Keskisuomalaisen tiloissa 24.11.1993.

Alkuvaiheessa jäseniä olivat ainoastaan valtakunnalliset lajiliitot sekä kansanterveysjärjestöt. Keski-Suomen Liikunnan ensimmäiset vuodet menivätkin uuden roolin hahmottamisessa sekä jäsenpalvelujen synnyttämisessä. Alkuvuosina seurajäsenyyden puuttuminen koettiin ongelmallisena, koska urheiluseurat ovat alusta lähtien kuitenkin olleet keskiössä toimintaa suunniteltaessa. Alusta lähtien Keski-Suomen Liikunta on tarjonnut toimisto- ja koulutuspalveluja lajiliittojen piireille sekä urheiluseuroille.

Vasta vuonna 1999 tapahtui muutos jäsenrakenteessa. Vuoden 1999 syyskokouksessa hyväksytyn seurajäsenyyden mahdollistumisen myötä palvelut ovat vuosi vuodelta lisääntyneet sekä entistä enemmän suuntautuneet kysyntää vastaaviksi. Seurapalveluiden kehittämisen eteen onkin tehty ja tehdään paljon työtä. Keski-Suomen Liikunta on kasvanut 23 perustajajäsenestä 174 jäsenen vaikuttavaksi maakunnalliseksi organisaatioksi.

Keski-Suomen Liikuntaa ovat luotsanneet puheenjohtajat, jotka kaikki ovat tuoneet oman osaamisensa keskisuomalaisen liikunnan ja urheilun hyväksi: Pertti Peltola, Mauri Pekkarinen, Martti Olli, Olli Ristaniemi, Hannu Javanainen, Janne Kinnunen sekä Ari Kinnunen. Puheenjohtajien taustasta voi jo huomata, että kunnat ovat Keski-Suomen Liikunnalle maakunnallisena toimijana ensiarvoisen tärkeät kumppanit liikunnan ja urheilun kehitystyössä sekä liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.

Keski-Suomen Liikunnan ensimmäinen strategia käynnisti yhteistyön myös muiden toimijoiden, kuten päiväkotien sekä koulujen kanssa. Nähtiin, että liikunnan kysynnän synnyttäminen yhteistyössä edellä mainittujen toimijoiden kanssa toisi lisää innostuneita liikunnan harrastajia säännölliseen ohjattuun toimintaan urheiluseuroissa. Näin myös oman terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat lapset löytäisivät väylän liikunnalliseen harrastukseen.

Tapahtumilla on ollut oma paikkansa Keski-Suomen Liikunnan toiminnassa. Lähtökohtana on aina ollut, että tapahtumat ovat KesLin alueellisen toiminnan mukaisesti joko maakunnallisia tai valtakunnallisia. Vuonna 2003 käynnistimme maakunnallisen leiritoiminnan KESLI-leirin, jonka tavoitteena oli saada liikunnan pariin myös sellaisia lapsia, jotka eivät jostain syystä ole vielä löytänyt seuratoimintaa. Kattavalla lajivalikoimalla, joita leirillä matalalla ja osin soveltavalla tavalla toteutettiin, toivoimme lasten löytävän itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen. Korona-pandemian myötä vuonna 2020 ja 2021 leiri jouduttiin perumaan. Pandemian helpottumisen jälkeen totesimme, että koska keskisuomalaisilla urheiluseuroilla oma leiritoiminta on jo riittävän laajaa kattamaan kysyntää, muutimme toimintamalliamme seurojen leiritapahtumien järjestämisen tukemiseen tapahtumakoulutusten ja muun tuen avulla.

Finlandia Marathonista on muodostunut toinen iso tapahtuma osaksi Keski-Suomen Liikunnan toimintaa, ja siitä järjestetään yhteistyössä Jyväskylän Kenttäurheilijoiden kanssa. Finlandia Marathon oli 1990-luvulla useita vuosia tauolla, kunnes 2000 -luvun alussa alkoi syntymään keskustelua sen mahdollisesta uudelleen järjestämisestä. Juoksutapahtuman kehittäminen aloitettiin vuonna 2004 Harjun Urheilijoiden Siltojen Juoksun kehittämisellä, josta syntyikin Finlandia Marathonin alkusysäys. Varsinainen Finlandia Marathon uudistettuna järjestettiin ensimmäisen kerran yhdessä Jyväskylän Kenttäurheilijoiden kanssa vuonna 2007, ja siitä lähtien tapahtumaa on järjestetty sekä kehitetty juoksijapalautteiden perusteella mahdollisimman juoksijaystävälliseksi. Tapahtuma onkin vakiinnuttanut hyvän aseman Suomen juoksutapahtumakartalla. Tapahtumapaikkana on ollut pääasiassa Paviljongin alue Jyväskylässä ja reittinä kaunis Rantaraitti. Finlandia Marathonin osallistujamäärät ovat vaihdelleet eri vuosina 2 000 - 3 000 juoksijan välillä. Onnistuimme järjestämään tapahtuman myös koronavuonna 2020, vaikkakin hieman pienempänä tiukkojen rajoitusten kera.

Keski-Suomen Liikunta otti myös roolin maakunnallisena vapaaehtoistoimijoiden palkitsijana. Liikunnan ja urheilun maakuntajuhlaa, nykyisin Keski-Suomen Urheilugaalaa, on järjestetty yhdessä kuntien kanssa jo vuodesta 1996. Mukaan ovat tulleet myös urheilun lajiliitot sekä Keski-Suomen kunnat omine palkitsemisineen. Ensimmäinen palkitsemistilaisuus järjestettiin Rantasipi Laajavuoressa vuonna 1996, ja jälleen olemme takaisin täällä.

Keski-Suomen Liikunnan toimintaa on kehitetty vuosien varrella erilaisilla kehittämishankkeilla ja projekteilla. KesLin alkuvaiheessa merkittävänä projekti oli ”Koulut Liikkeellä -kulttuurit kohtaavat” -toiminta, jonka puitteissa järjestimme vuosittain suuren koululaistapahtuman Hippoksella. Toimintamallista syntyikin myöhemmin oma organisaationsa: Nuorten Keski-Suomi ry, joka sittemmin on kasvanut valtakunnalliseksi Nuorten Suomi -järjestöksi. Toimintamallin käynnisti silloinen Eeva-Liisa Tilkanen, joka ansaitsee tässäkin yhteydessä kiitokset merkittävästä toiminnasta keskisuomalaisten lasten ja nuorten liikuttajana.

Muita merkittäviä seuroja tukevia kehittämishankkeita ovat olleet mm. Liiku Töihin -työllistämishanke sekä Elinvoimaa Liikunnasta -aikuisliikunnan kehittämishanke. Elinvoimaa Liikunnasta -hanke synnyttikin Keski-Suomen Liikunnalle pysyvän aikuisliikunnan toimialan.

Nyt jo usean vuoden ajan Keski-Suomen Liikunta on toteuttanut ns. Liikkuvat -hankekokonaisuutta yhdessä muiden liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Liikkuvat -ohjelman taustalla on mm. pitkäkestoinen monen muistama Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma sekä mm. Liikkuva Koulu -hanke. Lyhempikestoisia hankkeita on ollut mm. liittyen tapahtumajärjestämiseen, soveltavan liikunnan kehittämiseen, urheiluseurojen laadun kehittämiseen sekä maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden edistämiseen. Kolmena viimeisimpänä vuotena olemme työllistäneet satoja keskisuomalaisia nuoria liikuntaseuroihin Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kesätyöavustuksen turvin.

Keski-Suomen Liikunnan talous oli koko 1990 luvun haasteellisella pohjalla, ja sitä kannateltiin melko paljon erilaisten kehittämishankkeiden turvin. Nyttemmin koko 2000-luvun ajan olemme pystyneet kehittämään toimintaamme taloudellisesti kannattavaksi. Se on tapahtunut sekä tarkan taloudenpidon, että omatoimisen varainhankinnan kuten koulutusten sekä tapahtumien avulla. Toki hankkeilla on edelleen merkittävä rooli oman toiminnan rahoituksen osana. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtion toiminta-avustus ei ole kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten yleinen kustannustason nousu sekä viestit uudesta hallitusohjelmasta haastaa myös Keski-Suomen Liikunnan talouden suunnittelua entistä enemmän. Tällä hetkellä Keski-Suomen Liikunnan tase turvaa vakaan toiminnan toteuttamisen ja edelleen kehittämisen.

Keski-Suomen Liikunnan toiminta-ajatuksena on alusta saakka ollut keskisuomalaisten hyvinvoinnin tukeminen liikunnan ja urheilun avulla. Tulevien vuosien tavoitteena on edelleen vahvistaa Keski-Suomen Liikunnan asemaa maakunnallisena liikunnan kehittäjänä, vaikuttajana ja yhteistyön rakentajana. Siitä yhtenä käytännön tekona on Keski-Suomen Liikunnan käynnistämä ”Keski-Suomi liikkuu 2030” agenda, johon olemme vahvasti sitoutuneet.

Keski-Suomen Liikunta ry:n puheenjohtaja Ari Kinnunen Keski-Suomen Liikunta ry:n 30-vuotis juhlaseminaarissa.