Mielipide: Liikunnan palveluketjut ja järjestöyhteistyö ovat hyvinvointialueiden tehtävää

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Liikunnalla on keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.  Suurin osa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän, ja liian vähäisestä liikunnasta syntyvät kustannukset ovat Suomessa yli 3 miljardia euroa vuodessa (UKK Instituutti 2018). Keski-Suomessa tämä tarkoittaa vähintään 175 miljoonaa euroa vuodessa.

Intensiivinen liikunta nuorena ennustaa aktiivista elämäntapaa myös aikuisena. Osa liikunnan hyödyistä ilmenee vasta vuosien kuluessa, joten liikuntaan liittyvät myönteiset mielikuvat ja jo lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa voivat edesauttaa terveyttä. Liikuntaa ei ole myöskään milloinkaan myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Pienetkin vaikutukset voivat iäkkäillä olla aivan ratkaisevia toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta. Liikunnan aloittamisella tai lisäämisellä iäkkäänä on samankaltaisia myönteisiä vaikutuksia kuin keski-iässäkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden hyötyjen varmistamiseksi liikunnan edistäminen ja siihen liittyvä liikuntaneuvonta sekä palveluketjut tulee kirjata hyvinvointialueiden strategiaan. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden välille tulee rakentaa järjestelmällinen vuoropuhelu ja yhteistyö, jotta järjestöjen osaaminen, palvelut ja vapaaehtoistyön voimavarat tulevat alueellisen hyvinvointityön käyttöön.

Urheiluseuroilla ja liikuntaa järjestävillä yhdistyksillä on keskeinen rooli matalan kynnyksen liikuntapalvelujen ja harrastustoiminnan järjestäjänä yhteistyössä ns. sivistyskunnan ja hyvinvointialueen kanssa. Seurat vastaavat omalta osaltaan siis liikunnan palveluketjun loppupäästä.

Hyvinvointialueiden taustalla on sote-uudistus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, kun nykyisin niistä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiiri. Tammikuussa 2022 järjestettävissä Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot, jotka käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa.

Ensimmäisellä valtuustokaudella hyvinvointialueen toimijoiden ja päätöksentekijöiden aivan olennainen suuntavalinta on, meneekö alue kohti ongelmien korjaamista vai halutaanko samalla ennaltaehkäistä tulevia ongelmia ja lisäämään hyvinvointia.

Aluevaaleissa tammikuussa me kaikki voimme vaikuttaa, ketkä Keski-Suomessa tekevät tulevina vuosina merkittävimmät hyvinvointipäätökset. Niissä valitaan aluevaltuustot, jotka käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa seuraavat neljä vuotta, joten muistetaanhan käydä äänestämässä hyvinvoinnin puolesta!

Petri Lehtoranta
aluejohtaja
Keski-Suomen Liikunta ry

Sanomalehti Keskisuomalainen 27.11.: https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4382949