Minna Rinteen kolumni: Huvin vuoksi ja urheilun kannalta

HUVIN VUOKSI JA URHEILUN KANNALTA

-ajatuksia lasten ja nuorten liikunnasta

 Ihminen on luotu liikkumaan, vauvasta vaariin. Liikunnan merkityksestä lapsen kasvun ja kehityksen turvaajana on laaja yhteisymmärrys. Kirjoitan seuraavassa satunnaisia ajatuksia, mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka liittyvät lasten ja nuorten liikuntaharrastukseen.

 On ymmärrettävää, että luonnollinen liikunta on muuttanut muotoaan yhteiskunnan teknologisen kehittymisen rinnalla. Nykyisin lapsen luonnollinen liikunta on paljolti aikuisen järjestämää ja ohjaamaa, kun taas ennen pihapelit ja -leikit sekä paikasta toiseen siirtyminen takasivat suuren päivittäisen liikkumismäärän jokaiselle lapselle kuin huomaamatta. Kun nykyajan luonnollinen liikunta on paljolti urheiluseurojen ja koulujen organisoimaa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, on selvää, että nykyarkeen liikunta kuuluu monilla vain satunnaisesti. Urheiluseurojen tekemä työ lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen kannalta on erittäin tärkeää ja merkityksellistä.

 On tärkeää, että lapsuudessa annetaan mahdollisuuksia oppia ja käyttää liikuntataitoja. Mitä nuorempi lapsi, sitä todennäköisemmin hän nauttii uusien taitojen oppimisesta ja haluaa toistaa oppimiaan liikkumismuotoja mahdollisimman paljon mahdollisuuksien mukaan. Kun alle kouluikäisen lapsen vie liikuntasaliin alkaa hän juosta, koska se on kivaa. Liikunnan riemu on jollain lailla myötäsyntyistä.

 On harmillista, että teknologian kehittymisen seurauksena arjesta selviää liikkumatta ollenkaan. Vanhempien merkitys varhaislapsuudesta lähtien korostuu lapsen liikkumisen kannalta. Vanhemmat voivat sosiaalistaa lapsen liikunnalliseen elämäntapaan omalla esimerkillään. Lapsi kokee, että liikunta on osa elämää. Vaikka vanhemmat eivät itse liikkuisikaan, antaa liikunnan arvostaminen hyvät lähtökohdat sille, että lapsi saa mahdollisuuksia liikuntaan osana elämää. Varsinkin nykyaikana liikunnan arvostaminen on tärkeää!

 On hienoa huomata, että kunnat ja kaupungit panostavat liikuntapaikkojen kehittämiseen. Jyväskylässä liikuntapaikkarakentaminen ja -suunnittelu tuntuu olevan tosi monipuolista. On otettu huomioon, että eripuolilla kaupunkia olisi lähiliikuntapaikkoja, reitistöjä ja baanoja, taitopuistoja, luisteluratoja, frisbeegolf-väyliä, skeittipaikkoja, parkour-alueita. Esimerkiksi Jyväskylässä on paljon eri lajien harrastamiseen sopivia ja myös erityisesti lapsia ja nuoria kiinnostavia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. (Ksml 2.12.2021)

 On luonnollista, että paljon liikkuvista tulee kovakuntoisempia ja taitavampia, verrattuna satunnaisiin liikkujiin. Tällöin myönteinen kierre liikunnan lisäämiseksi entisestään on valmis. Samalla lailla vähäinen liikunta voi johtaa liikkumattomuuteen. Liikunta ei ole kivaa kun ei jaksa, tuntuu tosi epämiellyttävältä tai ei osaa. Lasten ja nuorten liikkuminen, fyysinen kunto ja liikuntataidot ovat hyvin polarisoituneita nykyään.

 On mahtavaa, että moni lapsi ja nuori harrastaa liikuntaa. Suositut lajit saattavat vaihdella, mutta edelleen liikunnan harrastaminen koetaan mielekkääksi ja kivaksi. Rankat urheilumuodot ja taitoa vaativat urheilulajit kiinnostavat eri tyyppisiä harrastajia. Lapsen monipuolinen liikkuminen on kaikkein kehittävintä. Monipuolisuus mahdollistaa myös oman mieleisen liikuntamuodon löytymisen.

On huolestuttavaa, että moni ei liiku yhtään. On huolestuttavaa, että lenkkipoluilla ja hiihtoreiteillä vastaan tulee harvoin lapsia tai nuoria. Tilanteesta ei tarvitse huolestua niin paljon, jos nuori käy esimerkiksi kuntosalilla tai tanssitunnilla säännöllisesti, harrastaa jalkapalloa tai pyöräilee paikasta toiseen. Kestävyyskunnon kehittyminen vaatii kestävyystyyppistä ja intensiivistä liikkumista. Kestävyyskunnon heikkeneminen lasten ja nuorten keskuudessa on huolestuttavaa. Myös vartalon hallinta, jäntevyys ja lihaskunto ovat monella liikkumattomalla lapsella heikkoja. Lihasvoiman kasvaminen vaatii lihasten käyttämistä voimaa ja lihashallintaa kehittävässä liikunnassa sekä lihaskuntoharjoittelussa. Hyvä kunto ennustaa terveyttä aikuisuudessa.

 On selvää, että lasten ja nuorten kilpaurheilu lisää liikunnan määrää, sillä se on tavoitteellista toimintaa. Kilpaurheilussa voi parhaimmillaan olla paljon lapsen ja nuoren kasvua ja kehittymistä tukevia elementtejä, silloin kun kilpaileminen tapahtuu lapsen ehdoilla, lapsen omista lähtökohdista. Toisaalta kilpailuun kannustamisen ja painostamisen raja voi olla lapsen vanhemman kannalta toisinaan häilyvä. Yleensähän vanhemmat ohjaavat lapsen kilpaurheilun harrastajaksi, jännittävään tilanteeseen, jossa lapsi haluaa pärjätä isää ja äitiä miellyttääkseen. Vaikka kilpaileminen on jännittävää, siitä ei saa tulla mörköä, sillä hienointa on parhaansa yrittäminen ja osallistuminen, itsensä likoon laittaminen. Epäonnistuminen on täysin sallittua ja normaalia, se on pettymyksen tunteen käsittelyä ja sen voittamista. Onnistuminen on aina kivaa ja palkitsevaa. Jos lapsi oppii suhtautumaan kilpailemiseen oikein ja tunnekokemukset ovat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä, on mahdollista, että kilpaurheiluun syntyy voimakas sisäinen motivaatio ja sitä kautta halu kehittää ja etsiä omia suorituskyvyn rajoja. Kilpaurheilun harrastamisesta voi olla ylpeä.

 On tärkeää, että kilpaurheilun harjoittelu tapahtuu sopivalla tavalla. Harjoittelun pitää olla monipuolista, leikinomaista ja tapahtua lapsen ehdoilla. Lapsesta ei saa tulla vanhempien tavoitteiden toteuttajaa. Maltti lajiharjoittelussa lapsena helpottaa kehittymistä nuorena ja aikuisena, kun on mahdollista nousujohteisesti lisätä harjoittelua. Joissain lajeissa lajitaitojen oppiminen hyvin nuorena on välttämätöntä mutta silti erikoistumista tiettyyn yhteen lajiin ei kannata tehdä liian nuorena. Kilpaurheilusta ei saa tulla liian vakavaa missään vaiheessa, vaikka siihen kuuluvat kovenevat tavoitteet, pitkäjänteisyys, sinnikkyys, määrätietoisuus, vaikeuksien ja epäonnistumisten käsittely. Onnistumisesta iloitseminen ja nauttiminen on sallittua!

 Liikuntaharrastuksesta saa ainutlaatuisia elämyksiä, ystäviä, iloa ja kokemuksia sekä tarvittavat voimat, taidot ja kestävyyden. Liikunnallinen lapsuus ja nuoruus antavat hyvän pääoman aikuisuudessa kasvatettavaksi. Hyötyliikunta, liikuntakerhossa käyminen, koulun liikuntatunnit, kilpaurheilu, treenaaminen, kaikki liikunta on parasta huvin vuoksi ja urheilun kannalta! 

Minna Rinne, 
Kirjoittaja on Karstulan yhtenäiskoulun ja lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja. Lisäksi Minna on ollut 1980-luvulla erinomainen kansallisen tason 800 ja 1.500 metrin juoksija. Tällä hetkellä ehkä parhaiten Minna tunnetaan 800 ja 1.500 metrin moninkertaisen Suomen mestarin poikansa Joonas Rinteen valmentajana.