Mitä kuuluu keskisuomalaisille urheiluseuroille?

Keski-Suomen Liikunta haastatteli 19 keskisuomalaista yhdistysmuotoista urheiluseuraa keväällä 2025. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli saada yleiskuvaa seurojen nykytilanteesta, kuitenkaan kuormittamatta kyselyllä seuratoimijoita kohtuuttomasti. Haastattelut toteutti liik. tiet. kand. Kaisa Puhakka.
Haastatellut seurat edustivat erilaisuudessaan hyvin KesLin jäsenseuroja (152kpl). Haastateltujen seurojen jäsenmäärät olivat välillä 59 – 3001 ja vuosittaiset kulut välillä 4000€ - 1 500 000€.
Haastateltavina oli seitsemän puheenjohtajaa, yksi varapuheenjohtaja, yksi pääopettaja, yksi junioripäällikkö ja yhdeksän toiminnanjohtajaa.

Haastatelluissa seuroissa harrastetaan seuraavia lajeja:
akrobatiavoimistelu, amerikkalainen jalkapallo, frisbeegolf, hiihto, ITF-taekwondo, jalkapallo, joukkuevoimistelu, jääkiekko, koripallo, lentopallo, lippupallo, paini, painonnosto, pesäpallo, purjehdus, pyöräily, retkeily, rullalautailu, suunnistus, tanssillinen voimistelu ja yleisurheilu

Seurojen kotikunnat:
Joutsa, Jyväskylä, Muurame, Saarijärvi ja Äänekoski

Kaikille haastateltaville esitettiin seuraavat kahdeksan kysymystä: 

1.                            Mitä mukavaa seurassa on tapahtunut vuoden 2024 aikana?

2.                            Mitkä ovat seuran tämän hetken suurimmat haasteet?

3.                            Miten seurassa on yritetty ratkoa haasteita?

4.                            Mitkä ovat seuran tulevaisuuden haaveet?

5.                            Onko seurassa työsuhteisia toimijoita vai toimiiko seura täysin vapaaehtoisten voimin?

6.                            Maksetaanko vapaaehtoisille kulukorvauksia?

7.                            Miten seuran hallitus rekrytoi toimijoita?

8.                            Kuinka suuret ovat suurin piirtein koko seuran vuosittaiset kulut?

Yhteenveto seurojen vastauksista

Keski-Suomen alueen urheiluseurojen haastatteluissa seuroissa koetut mukavat hetket ja suurimmat haasteet ovat samankaltaisia seuran koosta ja rakenteesta riippumatta. Vuoden 2024 mukavista asioista puhuttaessa esiin nousseet asiat koskevat pääosin seurojen arkikäytäntöjä, kisoja ja tapahtumia sekä seuran jäseniä ja vapaaehtoisia. Seuroissa mainitaan olevan hyvä ilmapiiri – töihin on mukava tulla. Kisojen ja tapahtumien osalta iloitaan menestymisestä sekä kisojen järjestämisen mahdollisuudesta. Jäsenten osalta seurojen toimijoita ilahduttaa erityisesti jäsenmäärän kasvu.

Seuran suurimmat haasteet puolestaan koskevat pääosin taloutta, yhteiskunnallista tilannetta sekä seurojen työntekijöitä ja toimijoita. Useat seurat kipuilevat budjetin ja talousvaikeuksien kanssa, mihin on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi jatkuvalla varainkeruulla. Talousvaikeuksien taustalla on yhteiskunnallinen taloustilanne, mikä heijastelee myös urheiluseurojen taloustilanteisiin. Seuroissa koetaan toimihenkilöiden osalta jatkuvuuden puutetta, millä tarkoitetaan sitä, että toimijat saadaan mukaan vain lyhyeksi ajaksi. Tekemiseen ja toimintaan ei varsinaisesti sitouduta. Lisäksi vähenevä vapaaehtoisten määrä koetaan yhdeksi suurimmaksi haasteeksi. Näitä työntekijä- ja toimijahaasteita on pyritty ratkaisemaan jatkuvan rekrytoinnin avulla.

Tulevaisuuden haaveet ovat monipuolisia, ja jokaisella seuralla omanlaisia. Haaveista puhuttaessa seurojen välillä syntyi eroja sen perusteella, oliko seura suuntautunut enemmän kilpa- vai harrastetoimintaan. Kilpaurheiluun suuntautuneet seurat haaveilevat usein kisamenestyksen jatkumisesta, isojen kisojen järjestämisestä sekä pelaajapolkujen rakentamisesta junnuista aikuisiin, kun taas harraste- ja perheliikuntaan keskittyvät seurat haaveilevat perhetapahtumien lisäämisestä, saavutettavuudesta ja elinkaarimallin toteutumisesta. Elinkaarimallilla viitataan siihen, että seurassa olisi liikkujia vauvasta vaariin. Omien tilojen, haastatteluhetkellä olevien tilanteiden sekä vapaaehtoisten määrän säilyminen ovat kaikenlaisten seurojen haaveiden kohteena.

Seuroissa on sekä työsuhteisia että vapaaehtoisia toimijoita. Useimmat seurat toimivat vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoisille maksetaan kulukorvauksia kilometrikorvausten muodossa.

Seuroihin rekrytoidaan lisää toimijoita yleensä kasvokkain. Rekrytointia tehdään koko vuoden ajan erilaisissa ympäristöissä töissä, urheilutoiminnassa ja vapaa-ajalla.

Seurojen kulujen määrä vuodessa vaihtelee seuran koon ja toiminnan tarkoituksen mukaan. Useilla palloilulajeilla sekä kilpa- ja huippu-urheiluun suuntautuvilla seuroilla euromäärä on huomattavasti suurempi kuin pienemmillä (yksilö)lajeilla.

Tiivistelmä vastauksista:

Mukavat hetket:

·       Hyvä ilmapiiri seuroissa

·       Menestys kisoissa ja tapahtumien järjestäminen

·       Jäsenmäärän kasvu

Suurimmat haasteet:

·       Talousvaikeudet ja budjetin hallinta

·       Yhteiskunnallinen taloustilanne

·       Työntekijöiden ja vapaaehtoisten jatkon ja jatkuvuuden turvaaminen

Tulevaisuuden haaveet:

·       Kilpaurheiluseurat: Kisamenestyksen jatkuminen, isojen kisojen järjestäminen, pelaajapolkujen rakentaminen

·       Harraste- ja perheliikuntaseurat: Perhetapahtumien lisääminen, saavutettavuus, elinkaarimallin toteutuminen

Toimijat:

·       Seuroissa sekä työsuhteisia että vapaaehtoisia

·       Vapaaehtoisille maksetaan kulukorvauksia

·       Rekrytointi kasvokkain ja jatkuvasti eri ympäristöissä

Kulut:

·       Vaihtelevat paljon seuran koon ja toiminnantarkoituksen mukaan
 

Keski-Suomen Liikunta kiittää kaikkia haastateltuja. Vastaukset auttavat Keski-Suomen Liikuntaa kohdentamaan palvelujaan seurojen todellisten tarpeiden suuntaan. Vastauksilla halutaan myös tuoda näkyväksi seurojen aidot tilanteet. Toivottavasti vastausten myötä lisääntyy myös ymmärrys keskisuomalaisesta seuratoiminnasta. Kaiken takana ovat aktiivisesti toimivat ihmiset, vapaaehtoisjohtajat, myös niiden miljoonabudjettia pyörittävien työnantajaseurojen taustalla.